|
 |
Toimintasuunnitelma 2008-2009
Yleistä
S-Kiekko juniorit on toimiva ja vireä jääkiekkoseura. Seura on merkittävä vaikuttaja Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaan talousalueella yhteistyössä muiden jääkiekkoseurojen kanssa. Seura on vaikuttanut omalla toiminnallaan päättäjiin niin, että paikkakunnalle on luotu hyvät harrastusolosuhteet. Seurassa on harrastajia yli 500. Toimintaa tarjotaan sekä tytöille että pojille. Seuran toimintaa koordinoi hallitus ja sitä toteuttaa omalta osaltaan palkattu henkilökunta. Seuran hallituksen jäsenet ovat aktiivisesti mukana toiminnassa.
Seuran organisaatio on kaikilta osin selkeä ja toimiva, seuran toimijat tietävät paikkansa, tehtävänsä ja vastuunsa. Viestin kulku seuran sisällä sekä avoin vuorovaikutus auttavat seuratoimijoita pysymään ajan tasalla ja helpottavat päivittäisten asioiden hoitamista.
Tämä toimintavuosi käynnistyi merkittävällä muutoksella. Yhdistys perusti osakeyhtiön, joka vastaa palvelevasta urheiluliiketoiminnasta. Jääkiekon osalta tämä tarkoitta Edustus ja A-nuorten joukkeen toiminnan ja näkyvyyden näissä joukkueissa.
Toimintaa kehittämään ja tehostamaan perustetaan tarpeellinen määrä hallituksen nimeämiä työryhmiä. Työryhmät laativat toimintasuunnitelmansa ja raportoivat toiminnoistaan sovituin välein hallitukselle.
Työryhmät ja niiden tehtävät perustuvat seuran pitkänajan suunnitelmaan ja strategiaan. Seuran strategia on tehty ennen SJL:n ja SJL:n Keskimaan strategiaa. Seuran strategia tullaan jäsentelemään SJL:n mallin mukaiseksi tämän toimintavuoden aikana.
Joukkueenjohtajista, vastuuvalmentajista sekä huoltajista kootaan omat ryhmät käsittelemään toimialueensa asioita. Näille ryhmille nimetään vastuuhenkilö hallituksesta. Osa kokouksista pidetään yhdessä hallituksen kanssa.
Hyvä seuratoiminnan kivijalkana on selkeä toiminta-ajatus, yhteisesti sovitut arvot, päämäärät, tavoitteet ja pelisäännöt. Mainitut asiat vaikuttavat seurassa syntyvään ilmapiiriin ja sitä kautta yhteistyökykyisyyteen, mikä on perusedellytys menestyvälle ja motivoivalle toiminnalle. Ammattinsa osaavat valmentajat ja riittävät ympärivuotiset harjoittelu- ja peliolosuhteet varmistavat laadukkaan pelaajakoulutuksen.
Pelaajien kokonaisvaltaista kasvua voidaan tukea huomioimalla terveyteen ja koulutukseen liittyvät asiat. Seuran ulkoinen kuva on erityisen tärkeä kaikille sidosryhmille. Ulkoiseen kuvaan vaikutetaan sekä uskottavalla toiminnalla että ulkoisella viestinnällä mukaan lukien seuran internetsivut, erilaiset infot ja seurajulkaisut.
Seuratyö edellyttää jatkuvaa toiminnan kehittämistä, joka perustuu suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämispäätöksiin. Tämä toimintasuunnitelma pohjautuu näihin lähtökohtiin.
Laatuseuran asema edellyttää nykytilan tiedostamista, suuntautumista tulevaisuuteen ja pitkäaikaista sitoutumista seuran tavoitteisiin, seuran toimihenkilöihin, tukijoihin, yhteistyökumppaneihin sekä ympäröivään yhteiskuntaan. | | Lajitoiminta |
| | | Lajitoiminta
Seurassa harrastetaan juniorijääkiekkoa ja harrastekiekkoa aikuis- sekä junioritasolla. Lisäksi meillä on kaksi kiekkokoulua pojille ja yksi tytöille sekä tyttö- ja naisjoukkue.
Seuran strategian mukaan lajitoiminta jaetaan kolmeen osa-alueeseen: kilpakiekko, juniorikiekko ja harrastekiekko ja niitä tarkastellaan toiminnassa ja tässä toimintasuunnitelmassa omina kokonaisuuksina.
Tulevalla toimintakaudella tulemme edelleen panostamaan valmentajien ja ohjaajien ammattitaidon kehittämiseen, koulutukseen (ulkoinen ja sisäinen) sekä työn ohjaukseen henkilökohtaisin kehityskeskusteluin. Lisäksi valmennus- ja nk. erikoisjäihin panostetaan toimintakauden aikana.
Seurayhteistyön tavoitteena on nostaa alueen kiekkotasoa hyvän valmennuksen alaisuudessa ja pitää pelaajat mahdollisimman pitkään omalla paikkakunnalla huomioiden opiskelu ja tukipalvelut mukana oleville pelaajille.
Yhteistyön kohteena ovat pojat ja tytöt juniori-ikäluokissa sekä nuoret kilpakiekkoryhmissä.
Seurayhteistyötä hallinnoi seurayhteistyöelin, johon kukin kuusi seuraa ovat nimenneet edustajansa. Edustajat hoitavat ja vastaavat seurayhteistyöasioista omassa seurassaan.
Olemme sitoutuneet noudattamaan Nuori Suomi – ideologiaa seurassamme ja toimimme sen ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä kehitämme kilpakiekkoa seuran strategian mukaisesti.
Joukkueiden pelaajamäärää pyritään kasvattamaan markkinoimalla jääurheilua kouluissa sekä muokkaamalla seuran imagoa periaatteella, meille ovat kaikki tervetulleita ja heistä pidämme huolta.
Jääkiekkoliiton seura- auditoinnin palautteen perusteella tulemme edelleen kehittämään lajitoiminnan tukitoimia tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa terveyskasvatuksen, vammojen hoitoonohjauksen ja ennaltaehkäisyn tehostamista seuran toiminnassa. Myös pelaajien testaus- ja seurantajärjestelmää tullaan kehittämään tulevalla toimintakaudella. Julkaisemme uuden testauspatteriston nuorille ikäryhmille.
Kasvattajaseurana tulemme edesauttamaan pelaajien pääsyä SM –liigan ja Jääkiekkoliiton alaisiin seuroihin. Alueellinen yhteistyö tehdään yhdessä alueella olevien edustusjoukkueiden kanssa, jossa edustusjoukkueet ovat sopineet yhteistyön muodoista S-kiekko junioreiden kanssa. Naisjääkiekkoilun nostaminen kilpakiekkoryhmään tulee tarjoamaan mahdollisuuden pelata edustuskiekkoilua omassa seurassa.
Kilpakiekkoilu
Kilpakiekkoiluun kuuluvat B ja C1 –nuoret sekä Naiset. Nuoret tulevat karsimaan pääsystä valtakunnan sarjoihin.
B –nuoret aloittavat I –divisioonan karsinnoista. Tavoitteena on pelata niin korkealla tasolla kun joukkueen kyvyt riittävät selvitä karsinnoista ja pelata I –divisioonassa. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä sijoitus kauden lopussa. B –nuorten rinkiin kuuluu noin 25 pelaajaa.
C1 –nuoret aloittavat sarjan mahdollisesti aluekarsinnalla josta menestyminen mahdollistaa osallistumisen C- nuorten SM sarjan karsintasarjaan, muussa tapauksessa joukkue aloittaa C-I divisionan karsintasarjassa jossa pelien menestymisten perusteella joukkueet tavoittelevat paikkoja I –III divisionasta. aluesarjassa. Tavoitteena on aluesarjassa päästä kahden parhaan joukkoon, jolloin taistellaan paremmuudesta toisen lohkon kahden parhaan joukkoon sijoittuneen joukkueen kanssa. Voitto tästä joukkueesta mahdollistaa pääsyn SM –karsintaan. C1 –nuorten rinkiin kuuluu noin 25 pelaajaa.
Nuorten valmennuksen kehittämisessä ja sisällössä kiinnitetään huomiota valmennussuunnitelmaan, joka huomio pelaajien kehityksen ja siirtymisen ikäryhmästä toiseen. Pelaajat testataan yhteistyössä Kuortaneen Urheiluopiston kanssa ennen kautta ja kauden aikana. Pelaajista ylläpidetään pelaajakorttia, josta käy ilmi mm. pelaajan kehitys.
Harjoittelun ja pelaamisen ohella myös opiskelu tulee huomioida. Pelaajille on mahdollistettu harrastuksen ja opiskelun yhteensovittaminen Seinäjoen alueen oppilaitosten sekä Kuortaneen Urheilulukion kanssa.
Naiset ovat hakeneet aloitussarjaksi Suomisarjan Suomisarja karsintoihin.
Keväällä järjestetään Try Out –kartoitustapahtuma B ja C1 –nuorten osalta.
Juniorikiekkoilu
C2 pelaa tulevaa sarjaa kahdella joukkueella. Toisen joukkueen tavoitteena on päästä AAA- sarjaan ja toisen AA-sarjaan. C2 rinkiin kuluu noin 30 pelaajaa. Alkuun 3 A:n joukkue hakee aluekarsinta turnauksella, mahdollisesti paikkaa valtakunnallisesta ylialuesarjasta
D, E ja F –juniorit osallistuvat yhdellä tai kahdella joukkueella per ikäryhmä Keskimaan aluesarjaan. Kussakin ikäryhmässä on reilut 30 pelaajaa.
C ja E –tytöt pelaavat aluesarjaa kukin yhdellä joukkueella. C –tytöt pelaavat D94 –poikien kanssa aluesarjassa mikäli C –tyttöjen omaa SM –sarjaa ei tule. Molemmissa ikäryhmissä on noin 15 pelaajaa.
Kiekkokoulut
Seura järjestää perinteisesti poikien ja tyttöjen kiekkokoulut, jotka alkavat syksyllä. Lisäksi seura on mukana Jääkiekkoliiton Girls Hockey Day- kampanjassa, jolla markkinoidaan tyttöjen jääkiekkotoimintaa. GHD järjestetään syys/lokakuun aikana
Nais ja tyttökiekko
Tavoitteemme tyttökiekkopuolella on edelleenkin harrastajamäärän kasvattaminen ja vakiinnuttaminen. Ikäluokka-ajattelussa tavoitteena on saavuttaa luonnollinen ”joukkueen kasvaminen” ikäluokasta toiseen kuten pojissakin.
Tässä kohtaa tyttökiekkokoululla on iso merkitys. Se on se ”juuri” josta toimintaa kasvaa. Panostus siihen tuottaa hedelmää kuten olemme kolmen vuoden aikana nyt nähneet. Nämä nykyiset C-tytöt ovat niitä ensimmäisiä S-kiekon tyttökiekkokoululaisia, ja D-tytöt se seuraava ryhmä. Ensikaudelle on tulossa kolmas eli E-tytöt.
Naisjoukkueen osalta PTS tavoitteena on päästä karsimaan Divaripaikasta kaudelle 09-10. Tämä hyödyntäisi alueellista tyttökiekkoa, kun saisimme lähivuosina Urlun /opiston lähialueelta joukkueet sekä Naisten SM-sarjaan (APV) sekä Divariin (S-kiekko). Tällöin meillä olisi terve pohja yhteistyölle Kuortaneen kanssa sekä koko alueen tyttökiekkoilussa.
Maalivahdit
Maalivahti on nykykiekkoilussa kuin yksilöurheilija. Hänen pitää olla pelivireessä koko 60 minuuttia. Tämän päivän maalivahtien lajitaidollinen ja fyysinen harjoittelu poikkeaa melko paljon kenttäpelaajien harjoittelusta. Jääkiekkoilun emomaasta Kanadasta on tuotu paljon valmennusviisautta ja oppia tämän päivän maalivahtivalmennukseen. On myös tärkeä havaita, millä menetelmillä ja tavoilla vastaavia ikäluokkia emomaassa valmennetaan.
Myös maalivahdin onnistuminen ja epäonnistuminen näkyy usein tulostaululla. Tämä vaatii entistä enemmän huomion kiinnittämistä myös henkiseen valmennukseen.
Harjoittelu tapahtuu kolmessa ryhmässä kilparyhmä, kehitys/Talent –ryhmä sekä junioriryhmä. Toteutustapoina yksilövalmennus, Talent-ryhmä, maalivahtijäät ja maalivahtileirit.
Korttelikiekko
S-kiekko juniorit ry:n toimesta jääkiekkoharrastuksen lisääminen uusien kaupunkialueiden Peräseinäjoki, Nurmo ja Ylistaro alueella. Lisäksi harrastuksen tunnetuksi tekeminen
Jalasjärven ja Ilmajoen alueella.
Tavoitteena on saada näiden kuntien alueella korttelikiekko käynnistymään. Kohteena olisivat ikäryhmät 8-16 vuotiaat juniorit.
Korttelikiekon perusasiat:
Korttelikiekkoa pelataan 3-4 ikäluokkaryhmässä. Ryhmäjaot päätetään myöhemmin. Korttelikiekon tavoitteena on tarjota ohjattua jääkiekkoharrastusta alueilla, joilla sitä ei aikaisemmin ole ollut. Tavoitteena on saada aikaan yksinkertainen sarja, jota pelataan luonnonjäillä ja halleissa. Näin voidaan alueen hallien viikonlopun käyttöasetetta nostaa.
Kolmen vuoden aikana on tavoitteena saada harrastus kuulumaan alueella toimivien urheiluseurojen lajivalikoimaan ja lisätä pelaajien määrä alueella.
Korttelikiekko voidaan aloittaa mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla. Aloitusryhmissä riittää kypärä, luistimet, hanskat ja maila.
Lapsille - niin pojille kuin tytöille on jääkiekossa tarjolla ennen kaikkea liikunnallisia, muuta myös muita tilanteita
• jonne on helppo mennä ja jossa on mukava olla, sekä
• joissa voi toteuttaa itseänsä omista lähtökohdistaan, kokea onnistumisen elämyksiä, tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään ja kasvaa isoksi turvallisesti Muu toiminta
Talous ja hallinto
Toimintakauden aikana uudistamme ja kehitämme seuramme talouden ja hallinnon prosesseja. Merkittävin yksittäinen uudistus liittyy harrastuksesta perittävien kustannusten laskuttamiseen vanhemmilta. Seurassa urheilevan pelaajan maksut jaetaan kahteen ryhmään. Toimintamaksun, jonka laskutuksen hoitaa seura. Maksu kattaa pääsääntöisesti urheiluosuuden. Joukkuemaksu peritään joukkueen toimesta joukkueen omien valintojen pohjalta.
1. Otamme käyttöömme toimintamaksujen laskuttamiseen liittyvän toimintamaksujärjestelmän.
2. Uudistamme toiminta- ja viestintäjärjestelmän kokonaan yhdessä SJL:n kanssa.
3. Tilitoimistomme uusi taloushallintojärjestelmä mahdollistaa tosikäsittelyn toimistolla.
Seurassa jatketaan edelleen tarkan euron talouspolitiikkaa ja kuluja pyritään karsimaan. Toimintakaudella kiinnitetään huomiota myös talouden vahvistamiseen koko seurassa. Taloustilannetta seurataan hallituksen kokouksissa säännöllisesti. Seuran taloudellinen tila käydään läpi kolme – neljä kertaa vuodessa talousryhmän antaman selvityksen perusteella. Talousryhmä myös tekee ehdotuksen toimintojen kehittämisestä. Toimintakauden aikana tullaan selvittämään nykyisen seuramaksu- järjestelmän
laajentamista toimintamaksu- järjestelmäksi.
Seura panostaa valmennukseen sekä opiskeluun. Samoin lisätään nk. seurajäitä. Kilpakiekkoilu nostaa ikäryhmien kustannuksia. Seura pyrkii avustamaan kilpakiekkoryhmiä mahdollisuuksien ja menestymisen mukaan.
Joukkueille toimitetaan budjettiraamit kauden alussa. Joukkueet tekevät ja lähettävät toimintasuunnitelman elokuun loppuun mennessä. Joukkueet tekevät tarpeen mukaan välitilinpäätöksen toiminnastaan ja taloudesta kauden puolessa välin ja tarkentavat loppukauden toimintaa ja taloutta.
Seuran vastuuorganisaation muodostavat hallitus, toiminnanjohtaja, valmennuspäällikkö, vastuuvalmentajat ja joukkueenjohtajat. Hallitus sopii sisäisestä työnjaosta ja vastuualueista sekä nimeää erillisiä työryhmiä tarpeen mukaan. Toiminnanjohtaja ja joukkueenjohtajat sekä valmennuspäällikkö ja vastuuvalmentajat muodostavat oman työryhmän edistämään ja kehittämään juoniorijääkiekkoiluun liittyviä asioita.
Jäsenyydet
Seuramme on Suomen Jääkiekkoliiton ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun jäsen.
Muut mahdolliset jäsenyydet tutkitaan tarvittaessa.
Muu Toiminta
Seura julkaisee kerran kaudessa seurajulkaisun, missä esitellään koko seura ja sen toiminta.
Elokuussa valmistuu S-kiekon seura-aapinen.
S-kiekko juniorit tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti omalla web-sivustollaan www.s-kiekko.com
Seura on mukana Suomen Liikunta Urheilun ja Veikkaus Oy:n pilottikampanjassa, jonka tavoitteena on markkinoida kontrolloitua urheiluvedonlyöntiä ja tukea mukana olevien seurojen toimintaa.
Tälle toimintakaudelle seura on hakenut hankerahoitusta aikuisten kuntoliikuntaprojektille, jolla on tarkoitus aktivoida seuran työikäistä väkeä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan.
Toimintakauden aikana selvitetään mahdollisuuksia ottaa curling lajina mukaan seuran toimintaan.
Seura seuraa aktiivisesti kaupungin liikuntapaikkojen kehittämistä pitäen säännöllisesti yhteyttä päättäviin elimiin. Tavoitteena parantaa olemassa olevia harjoittelu- ja peliolosuhteita. |
|
|
|
