Strategia kausille 2006/2007 – 2010/2011


S -kiekko juniorit r.y on jääkiekon erikoisseura, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. Toiminta-alueena on koko Suomi. Toiminta-ajatuksemme on kehittää ja vahvistaa edellytyksiä jääkiekon kasvatuksellisen ja urheilullisen tason nostamiseksi Seinäjoen ja koko ympäröivän Etelä-Pohjanmaan alueella. Lisäksi S-Kiekko Jääkiekon Sinettiseuralupausten mukaisesti kasvattaa nuorisoa.

Tämä – järjestyksessään toinen strategiaohjelma on tarkoitettu kausille 2006/2007 – 2010/2011. Ohjelman avulla halutaan uudistaa toimintaa ja aikaansaada uusi toimintastrategia, joka perustuu pääosin seuran toiminnassa mukanaolevien ihmisten arvoihin. Ohjelman sisältöön ovat vaikuttaneet lisäksi seurajohdon aiemmin linjaamat kehitysideat sekä Jääkiekkoliiton laatuarvioinnissa esille nostetut kehittämiskohteet.

Ohjelma tarkistetaan kauden 2009/2010 alussa. Ohjelman pohjalta laaditaan kausikohtainen toimintasuunnitelma sekä tehdään seura-aapinen.

Seura-aapinen on toimintaan osallistuville tai siitä kiinnostuneille S-Kiekon seuratoiminnan KÄSIKIRJA, johon kirjataan yhteiset perusteet hyvälle, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä edistävälle urheilemiselle. Nämä linjaukset toimivat seurassamme kaikkien yhteisinä työkaluina auttaen meitä tarkistamaan omia toimintaperiaatteitamme ja käytännön toimintatapojamme entistä paremmiksi. Lapselle ja nuorelle urheileminen ja seuraan kuuluminen on arvokas ja tärkeä kokemus. Se on elämysmaailma ja merkittävä kasvuympäristön osa perheen, koulun ja kavereiden rinnalla.

Hallitus valvoo toimintavuoden aikana toimintasuunnitelman toteutumista ja taloudellista kehitystä.

Seuratoiminnan keskeisiä kehittämiskohteita ohjelman aikana ovat:

Lajitoiminnan tarkastellaan ja arvioidaan ohjelmakauden aikana seuraavasti:

A ) Kilpakiekkoryhmät A, B ja C-I nuoret sekä Naiset.
B) Juniorikiekkoiluryhmät C-II, D, E, F – juniorit ( tytöt ja pojat )
C) Harraste ja liikuntaryhmät; Tangot, Nollat, Naisten harraste, Kiekkokoulut

Nämä kolme ryhmää ovat kaikki yhtä tärkeitä seuratoiminnan kannalta. Toiminnan, tavoitteiden ja ohjauksen näkökulmasta saamme paremman käsityksen siitä, mitä kukin osa-alue tarkoittaa ja mitä ne vaatii toimiakseen ja kehittyäkseen.

 

Kiekkoryhmät

Kilpakiekkoryhmän urheilulliset tavoitteet ovat pelata valtakunnallisilla sarjatasoilla. Kunkin vuoden toimintasuunnitelmaan määritellään kyseisen kauden pelilliset tavoitteet.
Kilpakiekkoryhmien tulee olla Etelä-Pohjanmaan halutuimmat joukkueet, jossa nuori haluaa kehittyä jääkiekkoilijana. Uusi kausi käynnistyy keväisin pidettävillä Try Out –kartoitustapahtumilla. Kilpakiekkoryhmien toimintaa tulee markkinoida alueen muille seuroille.

Kilpakiekkoryhmien valmennus tulee ohjata ja suunnata siten, että ryhmien vastuuvalmentajat yhdessä valmennuspäällikön kanssa laativat yhteisen valmennusohjelman ja pelaajan kehittymistien.

Pelaajan harrastus ja koulutyö pyritään sovittamaan paremmin yhteen Seinäjoen lukion, Kuortaneen urheilulukion ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Ohjelmakauden alussa kaudelle 2006/2007 on näiden kesken saatu jo pilottityökäyntiin. Ohjelmakauden 2007/2008 alussa mukaan tulee Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia. Seura pyrkii omalla panoksellaan edistämään tämän yhteistyön kehittymistä.

Kuortaneen Urheiluopiston kanssa tehtävällä yhteistyöllä parannetaan pelaajien testaamista ja valmentamista sekä yhtenäistetään pelaajan kehityksen seuraaminen.

Naiset muodostavat seuran ensimmäisen aikuisten edustusjoukkueen. Näin C –tyttöihin tulevat pelaajat saavat mahdollisuuden jatkaa harrastustaan omassa seurassa.

Kasvattajaseurana tulemme edesauttamaan pelaajien pääsyä SM –liigan ja Jääkiekkoliiton alaisiin seuroihin.

Juniorikiekkoiluryhmät C-II, D, E, F – juniorit ( tytöt ja pojat ) pelaavat aluesarjoja. Tavoitteena on osallistua poikien sarjaan kahdella joukkueella ainakin D –vanhempiin saakka sekä tyttöjen sarjoihin yhdellä joukkueella. Joukkueiden tulee olla tasaväkiset, joka testataan harjoituspeleillä ennen sarjakauden alkua. Tyttöjen sarjoihin osallistutaan yhdellä joukkueella.

Junioriryhmissä tulee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pyrkiä arvioimaan Jääkiekkoliiton toiminnassa tapahtuvat muutokset sarjajärjestelmissä.

Harraste ja liikuntaryhmät. Kiekkokoulut ovat merkittävässä asemassa lajiin lähtemiselle. Aktiivinen lajin markkinointi kouluissa ja suoraan lapsiperheille tuovat lajin pariin uusia harrastajia ja vanhempia. Tästä alkaa molempien kasvattaminen S-kiekkolaisiksi.

Nuorten harrasteryhmä tarjoaa jääkiekkoliikunnan lisäksi mahdollisuuden ohjata nuoria valmennus- ja tuomarikoulutukseen.

 

Kehittämiskohteet

Kehittämiskohteet Jääkiekkoliiton laatuarvioinnin pohjalta:

Seura on päättänyt panostaa Jääkiekkoliiton auditointi- palautteen pohjalta seuraavia asioita:

Tehdään seuran sisäisen koulutuksen suunnitelma ja ainakin vastuuvalmentajien kanssa käydään viralliset kehityskeskustelut sekä pyritään tekemään henkilökohtaiset koulutusohjelmat.

Tehostetaan hyvän seuratoimintaosaamisen markkinointia ulkopuolisille.
Seuran internetsivuille kerätään tietoa seuran historiasta, vuosittaisista saavutuksista, lisätään terveyskasvatustietoa nuorille kiekkoilijoille sekä tietoa lajitoiminnan tukitoimista kilpakiekkoilijoille.
Seuraan tuleville uusille jäsenille luodaan perustietopaketti S-Kiekko junioreista.

Luodaan selkeä pelaajakartoitussuunnitelma sekä suunnitelma seuran tukitoimista kilpakiekon vahvistamiseksi.

Seura on panostanut voimakkaasti toimintansa strategiseen suunnitteluun yhdessä jäsenistönsä kanssa. Näin pyritään saamaan jäsenet sitoutumaan toimintaan vielä paremmin.

 

Talous ja hallinto
    
     
Seurana vastuuorganisaation kuuluvat hallitus, toiminnanjohtaja, valmennuspäällikkö, joukkueenjohtajat ja vastuuvalmentajat. Tätä ryhmää täydennetään tarvittaessa erilaisilla hallituksen nimeämillä työryhmillä.

Seuran talous pidetään vakavaraisena ja velattomana. Vuositason talousarviossa käsitellään seuratoiminnan välttämättömät menot ja varainhankinnat näiden kulujen peittämiseen. Taloussuunnitelmaan kirjataan myös joukkueille kohdistuvat seuran kautta kirjautuvat menoerät. Kolmannen kululuokan muodostavat muut seuratoimintaa kehittävät hankkeet ja avustukset, jotka voidaan kattaa varainhankinnoilla.

Seuraan on laadittu pysyvä talousohje, jota ylläpidetään tilanteiden vaatimalla tavalla. Suomessa yleishyödyllisten yhdistysten rooli verotuskohteena tulee ohjelman aikana muuttumaan elinkeinotoiminnan suuntaan. Seuran talousasiantuntijana toimii PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö. Ohjelmakauden aikana kehitetään seuran kirjapidollisia toimintoja hyödyntäen käytössä olevaa teknologiaa poistamalla päällekkäisiä ja monivaiheisia toimintoja.

Kilpakiekkoryhmät ja juniorijoukkueet tekevät omat toiminta- ja taloussuunnitelmansa sekä välitilinpäätöksen kauden puolessa välissä. Juniorijoukkueiden kulurakenne tulee pohjautua ensisijaisesti pelaamiseen aluesarjassa ja siihen liittyvään harjoitteluun.

Varainhankinnassa työkaluksi rakennetaan mainostarjotin, johon on kuvattu seuran tarjonta. Varainhankinnassa pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin ja aktiivisesti etsitään uusia yhteistyökumppaneita.


Tiedottaminen:

Seuran keskeisin tiedotuskanava on seuran nettisivut. Sitä kehitetään entistä paremmin kuvaamaan seuran arvoja, ajankohtaisia toimintoja ja tapahtumia sekä lisätään nk. historiallisia osia. Sivujen ylläpitoon koulutetaan tarpeellinen määrä pääkäyttäjiä ja peruskäyttäjiä ohjelmakauden aikana.


Muut toiminta:

Seura on aktiivisesti mukana kehittämässä alueen edustuskiekkoilua erillisen seuran kanssa. Seura on mukana sellaisessa edustuskiekkoilun kehittämisessä, jolla on oma talous ja hallinto ja jossa ovat mukana merkittävä määrä elinkeinoelämän organisaatioita.
Seura tekee aktiivista yhteistyötä Seinäjoen kaupungin kanssa lajin harrastusolosuhteiden kehittämiseksi.
Seura käynnistää projektin harjoitusten oheistilojen saamiseksi lähelle jäähallialuetta.


S-kiekko juniorit ry:n hallitus