Turnauksen
myyntivastaavan toimenkuvaan kuuluvat sellaiset oheistoiminnot, joilla
kerätään varoja. Tyypillisin tällainen oheistoiminta on arpajaisten
järjestäminen. Muita vastaavia voivat olla esim. laukaisukisa (kuka lyö
tutkalla mitattuna kiekon kovimmalla vauhdilla maaliin) tai muut vastaavat
oheistoimintana järjestetyt kilpailut. Seuraavassa on tarkemmin käsitelty
turnausarpajaisten järjestelyitä, koska siihen liittyy useita
lakisääteisiä asioita.
Arpajaisilla tarkoitetaan
tässä yhteydessä toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja
jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan
rahanarvoisen voiton. Arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys,
itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen
tarkoitus ja kotipaikka on Suomi.
Lupa arpajaisten
toimeenpanemiseen Turnausten yhteydessä on yleensä kyse ns.
tavara-arpajaisista ja sen alakäsitteestä eli ns. pienarpajaisista. Edellä
mainitun tyyppinen yhdistys, säätiö tai yhteisö saa toimeenpanna ilman
viranomaisten lupaa tietyin edellytyksin tavara-arpajaiset. Arpojen
yhteenlaskettu myyntihinta saa olla enintään 2000 euroa ja arpojen myynti
ja voittojen jako täytyy tapahtua samassa tilaisuudessa. Tällöin puhutaan
pienarpajaisista.
Arpajaisten toimeenpanotapa, arpojen
yhteenlaskettu myyntihinta, voittojen arvo ja todennäköinen tuotto eivät
myöskään saa olla epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Voittojen
yhteenlaskettu arvo vastaa vähintään 35% arpojen yhteenlasketusta
myyntihinnasta ja pienin voitto vastaa vähintään arvan hintaa. Arpajaisiin
ei saa osallistua velaksi tai panttia vastaan.
Valvonta ja tilitys Lääninhallitus
ja kihlakunnan poliisilaitos valvovat alueellaan toimeenpantavia
arpajaisia. Sisäasiainministeriö vastaa arpajaisten valtakunnallisesta
valvonnasta ja arpajaistoiminnan tilastoimisesta. Lisätietoja löytyy
paitsi arpajaislaista, myös esimerkiksi web-sivuilta www.laaninhallitus.fi
,mistä kannattaa mahdolliset rajoitukset ja arpajaisten luvanalaisuuden
ehdot aina tarkistaa. Jos lupaa tarvitaan, sitä haetaan kirjallisesti,
mainituilta sivuilta löytyy tarvittavat lomakkeet. Lupa voidaan antaa
enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Vaikka arpajaislupaa ei
tarvittaisikaan, on lupaviranomaisen käsite tärkeä, koska
pienarpajaisiinkin sisältyy tilitysvelvollisuus. Luvan yhden kihlakunnan
alueella toimeen pantaviin tavara-arpajaisiin antaa ja peruuttaa
toimeenpanopaikan kihlakunnan poliisilaitos. Tässä mielessä kannattaa myös
huomata, että jäähallipaikkakunnat Seinäjoki, Lapua ja Kuortane kuuluvat
kaikki eri kihlakuntiin.
Luvan usean kihlakunnan tai yhden tai
useamman läänin alueella toimeenpantaviin tavara-arpajaisiin antaa ja
peruuttaa hakevan yhteisön tai säätiön kotipaikan lääninhallitus.
Pienarpajaisista
tilitys on tehtävä viipymättä tilaisuuden päättymisen jälkeen. Yleisemmin
tavara-arpajaisista on tehtävä tilitys lupaviranomaiselle viiden kuukauden
kuluessa luvan voimassaoloajan päättymisestä. Tilityslomake löytyy mm.
edellä mainituilta lääninhallituksen www-sivuilta, ja siihen kannattaa
tutustua jo arpajaisia suunniteltaessa, niin että kaikki tilityksessä
tarvittavat tiedot tulevat järjestelyissä otetuiksi huomioon. Tilitystä ei
tarvitse tehdä vain, jos arvat on myyty pelkästään arpajaiset
toimeenpanevaan yhteisöön kuuluvien henkilöiden kesken (ns.
miniatyyriarpajaiset). Muita arpajaisten järjestämiseen
liittyviä käytännön asioita Arpajaispalkintojen
hankkiminen on monen mielestä hankalaa. Hankinnan helpottamiseksi
kannattaa tehdä "virallinen" moniste, vaikka varsinaista lupaa ei
tarvittaisikaan. Monisteessa kerrotaan arpajaisten järjestäjäjoukkue ja
vastuuhenkilön nimi. Paperi vahvistetaan mielellään seuran tai joukkueen
leimalla. Lisäksi kerrotaan mihin tarkoitukseen arpajaiset järjestetään ja
mikä tulee olemaan arvan hinta. Näiden lisäksi voidaan luetella tiedossa
olevia palkintoja ja osasta niistä myös arvo, esimerkiksi 200 euron
matkalahjakortti taikka 70 euron arvoinen jääkiekkomaila. Mainittava on
myös koska arvonta suoritetaan (turnauksen yhteydessä) ja kuinka palkinnot
toimitetaan voittajille.
Kyseisen monisteen kanssa on helpompi
lähestyä mahdollisia palkintojen lahjoittajia. Jos on tarkoitus julkaista
arpajaisten aikana tai palkintoluettelossa lahjoittajien nimet, on siihen
pyydettävä kaikilta lupa. Arpajaispalkintoja pyytäessä on myös hyvä
muistaa, minkä ikäisille arpoja myydään. Kun on kyse lasten ja nuorten
turnausarpajaisista, niin palkintojen pitää olla heille soveltuvia, ei
esim. tulitikkuja, veitsiä tms. Palkinnon arvo pitäisi myös olla arvan
hintaa vastaava tai arvokkaampi.
Kun jokainen joukkueen vanhemmista
velvoitetaan hankkimaan muutamia palkintoja, niin jaettavaa kertyy
kohtuullisen hyvin. Palkintojen määrä pitää suhteuttaa myytävien arpojen
määrään. Mietitään voittaako joka toinen, kolmas vai kaikki jne.
Vastuuhenkilö hoitaa voittojen numeroinnit ja arpojen myyntitavasta
riippuen joko arpakiekkojen tai arpaliuskojen oston. Voitot numeroidaan ja
numerot kirjataan voittolistaan.
Yleensä turnauksissa voitot
tarkistetaan arvan oston yhteydessä ja palkinto luovutetaan heti saajalle.
Isompien voittojen saajan nimi voidaan julkaista esim.
turnausilmoitustaululla, jos voiton saaja antaa suostumuksen.
Arpojen
myynnin loputtua lasketaan saadut rahat ja tilitetään ne
rahastonhoitajalle. Lasketaan paljonko arpoja myytiin ja mitä jäi
myymättä. Mahdollisesti jakamatta jääneet palkinnot siirretään varastoon
odottamaan seuraavia arpajaisia.
Jos järjestetään suuremmat
arpajaiset joihin tarvitaan lupa, on kaiken oltava vastaavasti
virallisempaa kuin edellä kuvatuissa turnausarpajaisissa.