SEINÄJOKI ANSAITSEE JÄÄKIEKOLLE KUNNON OLOSUHTEET

S-Kiekko on yksi merkittävimmistä seuroista, jotka kasvattavat suomalaiselle huippujääkiekolle pelaajia. S-Kiekkolaisia pelaajia 4 pelaa tällä hetkellä ulkomaisissa huippuseuroissa ja 23 pelaajaa suomalaisissa huippuseuroissa SM-liigassa ja Mestiksessä sekä A- ja B-junioreiden SM-sarjoissa. Lisäksi S-Kiekon tyttöpelaajia on pukenut leijonapaidan useimpien vuosien aikana ja C-tyttöjen joukkue on raivannut tiensä kolmena vuotena peräkkäin SM-lopputurnaukseen eli 6 parhaimman seuran joukkoon. Parin viikon kuluttua 20. - 21.3.  C-tytöt lähtevät taistelemaan taas SM-mitalista. Naisten edustusjoukkueen nousu I divariin ei vielä tänä vuonna onnistunut, karsintasarjassa  joukkue on jäämässä niukasti parin pisteen päähän divaripaikasta.

Jääajasta pulaa

Joukkueiden harjoittelun osalta on kestämätön tilanne, kun harjoitusolosuhteita ei ole käytettävissä edes minimimääriä suosituksista.  Jään lisäksi joukkueiden oheisharjoittelutiloja (hyppy, loikka, voima ym. harjoitustilaa tarvitaan) ei ole hallien yhteydessä.

Samaan aikaan S-Kiekolla on jääntarvetta nykyisten olosuhteiden lisäksi arkikäytössä n. 30h viikossa ja viikonloput päälle. Jos Seinäjoella jäädään yhden jäähallin varaan niin tilanne on täysin kestämätön, koska jo pelkästään sarjapelejä S-Kiekon toimesta pelataan yli 350 peliä vuodessa.

Eli yhdelle lisähallille on tällä hetkellä käyttäjät valmiina.

Rättihalli käyttöikänsä päässä

S-Kiekon olosuhderyhmä on käynyt kolmen viimeisen vuoden aikana useita neuvotteluja kaupungin organisaatioiden kanssa jääkiekkoiluun liittyvien olosuhteiden kehittämisestä. Lähtökohtana on huoli nykyisen "rättihallin" kunnosta. Halli on tullut elinkaarensa päähän. Rättihallin peruskorjaus/uudelleen rakentaminen vie väistämättä aikaa niin, että kesätauon aikana sitä ei voida toteuttaa.

Nykyisen uuden harjoitushallin tilat eivät katsomoiden ja kaukalon koon vuoksi sovi edustustason jääkiekkotoiminnan pyörittämiseen. Hallin sosiaalitilat ja pukuhuonetilat eivät ole aikuisten jääkiekkojoukkueiden toimintaan mitoitettuja ja jäävät myös pieniksi isojen juniori-ikäluokkien käyttäessä hallia. Tällähetkellä hallissa ei ole edustustason asiakaspalvelutiloja.

Ennen kuin "rättihalli" on käytöstä poissa on kaupungissa oltava yksi lisäjää, että voidaan pelata ja harjoitella nykyisillä määrillä. Lisäjään paikka sopii parhaiten uuden harjoitushallin yhteyteen, jolloin saadaan kaksi jäätä samalle alueelle, kuitenkin niin, että molemmissa voidaan toimia samaan aikaan (väliseinät). Keskittäminen tuo kustannussäästöä ja antaa mahdollisuuden laajemmalle turnaustoiminnalle ja kansainvälisille tapahtumille. 

Luisteluareena ei ole ratkaisu jääkiekkoilijoiden tarpeisiin

Marraskuussa 2009 seuran edustajat kävivät yhdessä Seinäjoen kaupungin ylimmän johdon kanssa neuvotteluja tulevaisuuden kehittämisen suhteen. Neuvotteluja jatkettiin vielä joulukuun puolella ja tutustuttiin uuden harjoitushallin ongelmiin. Joulukuussa Seinäjoen kaupungin organisaatiot ovat lähettäneet hakemukset liikuntapaikkarakentamisen kohdeavustuksista uuden jäähallin laajennuksesta ja kilpahallin peruskorjauksesta/uudelleen rakentamisesta. Hakemukset menevät ELY:n (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kautta valtion liikuntaneuvoston käsiteltäväksi. 

Hakemukset ovat harjoitushallin laajennus vuoden 2011 aikana ja kilpahallin rakennus 2013 aikana. Tämä aikataulu sopii seuran kehitysvisioihin ja olemme suunnitelleet toimintaa sen mukaan.

Tammikuussa 2010 saimme yllättäen tiedon, että Seinäjoelle ollaan kaavailemassa pikaluisteluareenaa ja siihen tulisi keskiosaan jääkiekkoilijoiden tarpeisiin kaukalot. Luisteluareena ei palvele jääkiekon sarjatoimintaa, mutta on hyvä lisä luistelu- ja kiekkokoulu- ja korttelikiekkotoimintaan.

Sarjatoiminnassa on oltava kiinteät ja siihen toimintaan tarkoitetut laidat, katsomot, toimitsijatilat, välittömässä läheisyydessä olevat pukuhuone- ja sosiaalitilat, yleisölle kulku luisteluradan yli tai ali, äänieristys viereisten tilojen osalta väliseinillä tai laskettavilla verhoilla sekä jäänhoitomahdollisuus ottelujen aikana. Lisäksi kaukaloita tarvitaan ehdottomasti jokaisena viikonloppuna sarjakauden aikana elokuusta huhtikuuhun sarjapelien pelaamiseen, joten kaukaloiden purkaminen välillä ei tule  kysymykseen missään sarjakauden vaiheessa.  

Kaupungin suunnitelmien muututtua järjestimme tapaamisen 18.2.2010 Seinäjoen kaupungin johtajan ja sivistystoimenjohtajan sekä kaupungin arkkitehdin kanssa. Palaverissa olivat mukana myös Suomen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff ja jäähalliasiamies Pekka Paavola, jotka toivat liiton terveiset ja näkemykset seinäjokisen jääkiekon tueksi.

Jääkiekon kilpahallin rakentaminen "rättihallin" tilalle on jääkiekkoväen kannalta tärkein tavoite. Asiantuntijoiden mukaan jääkiekon kilpahallin rakennuskustannukset ja nykyisen huoltorakennuksen peruskorjaukseen menisi yhteensä n. 4,5 milj euroa. Mikäli luisteluareenan kustannuksiin (12 milj. euroa) on laskettu myös huoltorakennuksen korjauskustannuksia, niin näiden kahden hankkeen (kilpahalli ja luisteluareena) yhdistäminen toisi selkeät kustannussäästöt ja seinäjokinen huippu-urheilu saavuttaisi aivan uuden tason.

S-Kiekon edustajat haluavat olla mukana suunnittelussa tiiviisti ja varmistaa, että S-Kiekko saa Seinäjoen kaupungin suurimpana hyvinvointia lisäävänä nuorten ja lasten liikuttajana ansaitsemansa olosuhteet.

Suomen jääkiekkoliitto on ylivoimaisesti eniten kansainvälisiä tapahtumia järjestävä lajiliitto Suomessa ja on luvannut hyödyntää huippujääkiekolle tarkoitettuja olosuhteita.

(Naisten MM-kisat tulevat hakuun, joten onko siinä meillä tavoite?)

Kuka maksaa?

Seinäjoella on jääurheilu ollut vuosikaudet liikuntatoiminnan ja hyvinvointitoiminnan osalta maksajan asemassa, vaikka kaupungissa muuten taitaa olla niin, että alle 15-vuotiaiden harrastustoiminta on ilmaista tilojen osalta. Jääurheilijat joutuvat maksamaan tilavuokraa sopimusten mukaan. Tähän on sitouduttu ja sen me olemme hyväksyneet. Toki tilannetta joudutaan arvioimaan myös siinä vaiheessa kun uusia hankkeita rakennetaan. Eli toivomme, että tässä kohtaa suurimman asiakkaan ääni otetaan huomioon tosissaan.

S-Kiekkolaiset ovat maksaneet vuoden 2008 aikana jäähallien käytöstä 81.794 € ja 2009 aikana 88.735 € ja kun tähän lisätään aikaisemmat vuodet, niin fiksuimmat voivat laskeskella jääkiekon

merkityksen paikkakunnan elävöitymiseen. Harrastajamäärä on n. 450 lasta ja n. 50 aikuista sekä 130 toimihenkilöä. Verokertymääkin tulee kaupungin kassaan harrastajien ja  vanhempien kautta, puhumattakaan rakennustöiden aikaisten työvuosien kautta. 

Joten rahasta jääkiekkoilijoiden toivomat hankkeet eivät ole kiinni, vaan puhtaasta arvostuksesta ja tahdosta.

Yli 12.000 matkailijaa vuosittain

Uskomme seinäjokisen perinteikkään liike-elämän ottavan myös jääkiekon yhdeksi välineeksi koko markkina-alueen kehittämisen osalta. Juniorijoukkueet tuovat jo nyt yli 12.000 matkustajaa ympäri Suomen Seinäjoelle (satoja viikoittain). Ei ole myöskään yhdentekevää millaisen kuvan annamme Seinäjoesta liikuntakulttuurikaupunkina vieraileville. Ylivoimaisesti Suomen kiinnostavin urheilulaji tarvitsee myös Seinäjoella kunnon olosuhteet.

Matkailijoiden määrä lisääntyy merkittävästi jääkiekon kautta tulevien kansainvälisten tapahtumien ja turnausten myötä vuosittain. S-kiekko sitoutuu tuomaan kansainvälisiä turnauksia vuosittain Seinäjoelle, kun olosuhdeasiat ovat kunnossa.


S-Kiekko junioreiden vpj Jorma Lilli                                                  

Takaisin uutisiin